Low Emission Zones (LEZ-alueet) ovat alueita, joilla eniten saastuttavia ajoneuvoja säännellään. Yleensä tämä tarkoittaa, että suuremmat päästöt aiheuttavat ajoneuvot eivät pääse alueelle. Joillakin vähäpäästöisillä vyöhykkeillä saastuttavampien ajoneuvojen on maksettava enemmän, jos ne ajautuvat vähäpäästöiselle vyöhykkeelle.

Käytössä, valmisteilla tai suunnitteilla olevia nollapäästövyöhykkeitä on yhä enemmän. Nämä ovat vyöhykkeitä, joille vain nollapäästöiset ajoneuvot ovat sallittuja. Tämä tarkoittaa akkukäyttöisiä sähkö- tai vetypolttokennoajoneuvoja. Joidenkin ladattavien hybridiajoneuvojen maahantulo voidaan sallia väliaikaisesti yhdessä geoaidan kanssa.

Tämä sivu vastaa kolmeen avainkysymykseen vähäpäästöisistä vyöhykkeistä 

• Mitä ovat vähäpäästöiset vyöhykkeet?
• Miksi vähäpäästöiset vyöhykkeet?
• Mitä ja miksi nollapäästövyöhykkeet?
• Missä ovat vähäpäästöiset vyöhykkeet Euroopassa?
• Mitä ovat hätäsumujärjestelmät?
• Lisätietoa ilmanlaadusta

 

Mitä ovat vähäpäästöiset vyöhykkeet?

Low Emission Zones (LEZ-alueet) ovat alueita, joilla eniten saastuttavia ajoneuvoja säännellään. Yleensä tämä tarkoittaa, että suuremmat päästöt aiheuttavat ajoneuvot eivät pääse alueelle. Joillakin vähäpäästöisillä vyöhykkeillä saastuttavampien ajoneuvojen on maksettava enemmän, jos ne ajautuvat vähäpäästöiselle vyöhykkeelle.
Vähäpäästöiset vyöhykkeet tunnetaan myös nimellä:

• Ympäristövyöhykkeet,
• Umweltzonen (Saksa),
• Milieuzones (Alankomaat),
• ZCR, Zone à Circulation Restreinte (Ranska)
• Lage-emissiezone (Belgia)
• Puhtaan ilman vyöhykkeet (Englanti)
• Miljøzone (Tanska),
• Miljözon (Ruotsi),
• Lavutslippssone (Norja),
• Alacsony Kibocsátási Övezet (Unkari),
• ZTL ambiente (Italia).

Vähäpäästöiset vyöhykkeet ovat usein tehokkain keino, johon kaupungit voivat ryhtyä ilmansaasteiden vähentämiseksi. Vähäpäästöiset vyöhykkeet vähentävät pienhiukkasten, typpidioksidin ja (epäsuorasti) otsonin päästöjä. Nämä ovat kolme tärkeintä ilman epäpuhtautta Euroopassa.
Pienet hiukkaset tunnetaan myös nimellä PM₁₀ (hiukkasia alle 10 mikrometriä halkaisijaltaan) tai PM_2.5 (hiukkasia alle 5 mikrometriä halkaisijaltaan). A mikrometri (μm) on metrin miljoonasosa (ihmisen hiuksen halkaisija on noin 90 µm). Nämä hienot hiukkaset pääsevät kehoomme sen puolustusmekanismin kautta ja vahingoittavat sydäntämme ja keuhkojamme.

Ajoneuvojen päästöt luokitellaan Euroopassa "Eurostandardit". Joissakin LEZ-malleissa, joissa on a dieselin hiukkassuodatin voi sallia ajoneuvon pääsyn LEZ-alueelle.

Ennen kuin matkustat vähäpäästöiselle vyöhykkeelle, sinun on ensin selvitettävä, onko ajoneuvoasi vaikutus.

• Useimmat vähäpäästöiset vyöhykkeet vaikuttavat linja-autoihin
• Useimmat vähäpäästöiset vyöhykkeet vaikuttavat raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin (yleensä yli 3.5 tonnin kokonaismassa (GVW))
• Jotkut LEZ:t vaikuttavat myös
  • pakettiautot, minibussit, matkailuautot
  • Autoja ja
  • moottoripyörät

Selvitä, mitä ajoneuvoja se koskee kaupungissa, johon haluat syöttää kaupunkihaullamme (yllä, tämän sivun yläosassa, valikoiden alla).

Seuraavaksi sinun on selvitettävä ajoneuvosi päästönormit. Tarkista sitten, sallitaanko tämä päästöstandardi vyöhykkeelle.

Useimmat LEZ:t toimivat 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa. Suurin poikkeus tähän ovat eräät Italian LEZ-alueet, jotka eivät ole jatkuvasti toiminnassa. Tämä määrä kuitenkin vähenee.

 

Miksi vähäpäästöiset vyöhykkeet?

LEZ-alueita toteutetaan alueilla, joilla ilmansaasteet ovat vaarallisia terveydelle. LEZ:t parantavat ilmanlaatua ja tekevät hengityksestä turvallisempaa.

Ilman saastuminen voi johtaa huonoon terveyteen ja kuolemaan. Sillä on valtavat kustannukset sekä terveyden että rahan osalta:

• Ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain 310 000 ennenaikaista kuolemaa Euroopassaⁱ.
• Ilmansaasteet aiheuttavat enemmän ennenaikaisia ​​kuolemia kuin liikenneonnettomuudet.
• Ilmansaasteiden ihmisten terveyshaittojen arvioidaan maksavan Euroopan taloudelle 427–790 miljardia euroa vuodessaⁱⁱⁱ.

Ilmansaasteet koskettavat eniten hyvin nuoria ja vanhoja sekä sydän- ja keuhkosairauksia sairastavia. Sekä sydän- että keuhkosairaudet ovat yleisiä kuolinsyitä Euroopassa. Ilmansaasteet laukaisevat myös terveysongelmia, kuten astmakohtauksia, ja lisäävät sairaalahoitoa ja sairauspoissaoloja.

Dieselpäästöt ovat olleet Maailman terveysjärjestö on luokitellut syöpää aiheuttaviksi (syöpää aiheuttaviksi)., mikä tarkoittaa, että dieselpäästöjen vähentäminen on erityisen tärkeää terveyden kannalta. Saat lisätietoja näistä asioista osoitteesta Maailman terveysjärjestön ilmanlaatusivut.

Voimme myös tarkastella ilmansaasteiden vaikutusta elinajanodotteeseen [kuinka kauan ihmiset voivat odottaa keskimäärin elävänsä].

Seuraava kartta vasemmanpuoleinen kartta näyttää arvion siitä, kuinka monen kuukauden elinajanodote lyhensi ihmisen tekemiä hienojakoisia hiukkasia kaikkialla Euroopassa vuonna 2000. Oikeanpuoleinen kartta näyttää kuukaudet, jotka on arvioitu, jolloin monet ilman saastumista koskevat toimenpiteet on toteutettu vuonna 2020^iv. Tämä osoittaa parannusta, joka voidaan saavuttaa erilaisilla ilmanlaatutoimenpiteillä, esimerkiksi puhtaammilla eurostandardeilla ja vähäpäästöisillä vyöhykkeillä.

© Euroopan ympäristökeskus (ETA)

Kolmas alla oleva kartta näyttää arvioidut elinvuodet (YOLL) vuonna 2005 johtuen pitkäaikaisesta PM:stä_2.5 valotus^v. Tämä näyttää hieman eri asioita, mutta antaa oppaan edellisen vuoden 2000 parannuksiin.

© Euroopan ympäristökeskus (ETA)

Tämän terveysvaaran vuoksi monet maat ympäri maailmaa sekä Euroopan unioni (EU), ovat asettaneet ilmanlaatustandardit. Niihin sisältyy yleensä pitoisuusrajat, jotka on saavutettava asetettuihin päivämääriin mennessä. Se on auttaakseen vastaamaan näihin EU:n ilmanlaatustandardit että vähäpäästöisiä vyöhykkeitä toteutetaan.

On monia muita toimenpiteitä että kaupungit, maat ja Euroopan unioni parantamaan ilmanlaatua Euroopassa. Liikenne on yksi suurimmista saastelähteistä kaupungeissa. Vähäpäästöiset vyöhykkeet ovat yksi tärkeimmistä tavoista, joilla kaupungit voivat vähentää tieliikenteen päästöjä.

 

Miksi nollapäästövyöhykkeet?

Nollapäästövyöhykkeet (ZEZ) otetaan käyttöön kahdesta pääasiallisesta syystä; paikallisen saastumisen vähentäminen ja ilmastopäästöjen vähentäminen. Ne voivat myös edistää mukavaa elämänlaatua vyöhykkeen sisällä ja jossain määrin myös sen ulkopuolella. Jos käytettävissä on huomattavia määriä uusiutuvaa energiaa, sähkö- tai polttokennoajoneuvot voivat kuluttaa vähemmän energiaa kuin useimmat perinteiset ajoneuvot. Tämä koskee erityisesti raskaasti käytettyjä kaupunkiajoneuvoja (kuten jakeluajoneuvoja), joissa päästöttömän ajoneuvon resurssit kompensoidaan nopeammin. Päästöttömät ajoneuvot ovat myös hiljaisempia, eikä niissä ole paikallisia saasteita.

ZEZ:n toteuttamiseen on kaksi päätapaa, joko liikenteen poistaminen tai ajoneuvon polttomoottori (bensiini, diesel, kaasumoottori). Usein kyseessä on molempien yhdistelmä, jossa yritetään vähentää ajoneuvoliikennettä, ja niiden ajoneuvojen, joille sallitaan pääsy, on oltava nollapäästöisiä ajoneuvoja (ZEV). Jalankulkualue, jolle sallitut ajoneuvot ovat päästöttömiä, olisi yksi ZEZ-tyyppi. Toinen voisi olla vähäpäästöinen vyöhyke, jonka standardeja on tiukennettu nollapäästövyöhykkeeksi.

Jotkut ZEZ:t, esimerkiksi Alankomaat ovat ZEZ-logistiikkaa, jossa toimitusajoneuvojen on oltava päästöttömiä. Tämä keskittää vaatimukset raskaasti käytettyihin kaupunkiajoneuvoihin.

 

Mitä ovat hätäsumujärjestelmät?

Joissakin kaupungeissa, kun on odotettavissa suurta saastumista tai tietyn määrän korkean saastepäivien jälkeen, ajoneuvojen käyttöä rajoitetaan, usein yhdistettynä kiinteän polttoaineen polttoon (esim. puu- tai hiilipalot).

Meillä on tietoa useimmista näistä järjestelmistä kaupunkisivuillamme. Tietoa siitä, onko järjestelmä käytössä vai ei, löytyy kaupunkisivujemme linkeistä, myös paikallisradiosta, sanomalehdistä ja kaupungin verkkosivuilta.

Tunnettuja järjestelmiä ovat mm Stuttgart Feinstaub Alarm (ei enää toiminnassa) tai kaupunki- ja aluejärjestelmät Ranska ja Pohjois-Italiassa.

 

Lisätietoja ilmanlaadusta

Hyödyllisiä lisätietolähteitä ilmanlaadusta ovat mm.

Maailman terveysjärjestö

Euroopan ympäristökeskus

Euroopan komission ilmanlaatusivu